Nattastunturit (Nattaset, saameksi Náttašduottar) Lapin Sodankylässä, valtavan Koilliskairan erämaan äärellä. Kuvat Pyhä-Nattasen huipulta, 508 m korkeudessa.
Nattastuntureiden korkein kohta on Terävä-Nattanen, 544 m korkeudessa. Koko tunturialue kuuluu suureen Sompion luonnonpuistoon, jossa liikkuminen kahden merkityn polun ulkopuolella on kielletty.
Pyhä-Nattasen huipulla on vanha palovartijan tupa (nykyään autiotupa) ja erikoinen kalliomuodostuma, joka minulle muistuttaa ns. "kivitelttoja", jotka ovat yleisiä synnyinseudullani Venäjän Keski-Uralissa.
Sompion seutu oli aikanaan Itä-Lapin saamelaisten keskuspaikka. Sompion saamelaisten perinteinen elämäntapa kuitenkin tuhottiin vuonna 1967 rakentamalla Lokan ja Porttipahdan tekojärvet. Lokan tekojärvi nyt alkaa melkein Nattastuntureiden juurelta; siihen kuuluu entinen Sompionjärvi.
Lokan vedet nyt peittävät jättiläisen Posoaavan suon, muutaman saamelaiskylän ja laajoja poronhoitoalueita. Lokka on koko EU:n suurin tekojärvi, 214-418 km² riippuen sen täyttöasteesta. Tietenkin tekojärvet ei rakennettu huvin vuoksi, vaan Kemijoen säännöstelyä varten. Kemijoen vesivoimalaitokset tuottavat yli kolmasosaa Suomen vesivoimaa, ja Kemijoen vesistössä ei muuten ole suuria järviä. Tekojärvet yhdistaa Vuotson kanava; sekin on varsin suuri mutta ei juurikaan tunnettu. Tekojärvien rakentamisen kunniaksi on pystetty mustomerkki kanavan rannalla 4-tien sillan vieressä.
Vuotson kylä eli Vuohčču saameksi, samannimisen kanavan rannalla, on Suomen aivan ensimmäinen saamelaiskylä matkalla etelästä pohjoiseen. Sieltä myös alkaa hiekkatie Nattastuntureille. Etäisyys Helsinkiin on noin 1060 km. Kylän väkiluku on noin 350.
Ei ihme, että on paljon saamenkielisiä kylttejä ja palveluita turisteille: lahjakauppoja, käsityöpajoja, saamelaisten perinteisten rakennuksien kopioita, leirintäalueita yms. On tietenkin myös paljon poroja. Tosin poronhoitoalue alkaa jo 300 km etelämpää :)
