On mukava käydä metsälenkillä viime hetkellä ennen lumikauden tuloa. Niinpä kävin muutaman soisen synkän metsälämmen alueella Kangasalla, Tampereen itäpuolella.
Tämä on pääosin perustalousmetsää hakkuualueineen ja metsäteineen (tosin järvien rannat ovat suojeltu); ei ole itsestään selvää, miksi täällä Tampereen-Jyväskylän valtatien (9-tien) yli rakennettiin varsin tukeva kävelysilta vain tätä polkua varten. Polku Norojärville ja Joutsenenpesä-järvelle on osaa Kaarinanpolun vaellusreittiä.
Kuka Kaarina? Tämä on mielenkiintoisin asia reitistä; Kaarina Maununtytär on luultavasti Kangasalan tunnetuin asukas koko historiassaan. Kaarina oli kuninkaan Eerikin XIV leski. Kustaa Vaasan, Ruotsin valtion luojan, vanhimpana poikana Eerik hallitsi Ruotsia vuosina 1560-1569. Eerik oli lahjakas mutta huonotuulinen mies, altis vainoharhaisuuteen ja myöhemmin suorastaan psykoosiin.
Jo 1562 Eerik vangitsi hänen veljensä Juhanan eli Juhana-herttuan, joka oli asunut Turun linnassa koko Suomen käskynhaltijana. Eerik ei luottanut hovimiehiinsä, vaihtoi moni niistä aatelittomiin ja vuonna 1567 jopa puukotti muutaman ylimyksen kuoliaaksi.
Eerikin ja Kaarinan avioliitto oli ylimyksille viimeinen pisara, Kaarinan ollessa suomalainen ja talonpoikataustainen, sotilaan ja talonpoikaisnaisen tytär. Kaarina oli kuningatar vain 87 päivää, minkä jälkeen aateliston salaliitto suisti Eerikin vallasta.
Valtaistuin annettiin Juhana-hertualle eli nyt Juhana III:lle. Eerik ja Kaarina vangittiin Turun linnassa ja muissa linnoissa varsinaisessa Ruotsissa, pääosin kuitenkin hyvissä oloissa. Muutama vuosi myöhemmin heidät erotettiin toisistaan, ja vielä myöhemmin heidän ainoa poikansa Kustaa otettiin Kaarinalta pois.
Hullu kuningas Eerik kuoli 1577, todennäköisesti myrkytetty. Ja sen jälkeen Juhana III vapautti Kaarinan ja antoi hänelle ja hänen tytärelleen Sigridille Liuksialan kartanon Kangasalla Suomessa. Kaarina asui Luiksialassa koko loppuelämänsä, 35 vuotta. Kartano menestyi hyvin hänen alaisuudessa; paikalliset suomalaiset pitivät Kaarinasta ja kutsuivat häntä omaksi kuningattareksi. Sigrid avioitui Tottin aatelissuvun jäsenen kanssa ja peri kartanon. Kartano on nykypäivänäkin olemassa, vaikka mikään rakennus Kaarinan ajalta ei tietenkään ole säilynyt; sen omistaa nyt Meurmanin suku. Ja Kaarinan nimi annettiin tälle 60-kilometriselle vaellusreitille Kangasalla. Ei tosin ole erityisen hyvä vaellusreitti; tylsähkö, ei rengasreitti ja lähtöpisteet eivät ole saavutettavissa ilman autoa.
