Encyclopaedia Fennica

Jyväskylä. Osa 2

Edellinen: Jyväskylä. Osa 1


Jatketaan nyt Jyväskylän kävelyä eri vuodenaikoina, ja aloitetaan keskustan itälaidalla.

1. Jääkarhu-seinämaalaus Ilmarisenkadulla. Tämä pieni kaupunginosa varsinaisen keskustan ja Tourujoen välillä tunnetaan Puistolana.

2. Ystävyyden viila-patsas Eskilstunan aukiolla. Ruotsin Eskilstuna on Jyväskylän ystävyyskaupunki, samoin kuin Tanskan Esbjerg ja Norjan Stavanger.

3. Puistolassa sijaitsevaa vanhaa hautausmaata en kuvannut. Muuten kaupunginosassa ei ole paljon nähtävää. Harjun kaupunginosa on Puistolan länsipuolella ja varsinaisen Harjun koillispuolella. Siellä on esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulu, joka on toinen Jyväskylän merkittävistä korkeakouluista. Tämä on sen pääkampus; Jyväskylässä on myös kaksi muuta.

4. Toki ammattiopistokin Jyväskylässä on, nimeltään Gradia.

5. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistyksen (eli herätysliikkeen) Lutherin kirkko.

6. Kantakaupungin itärajana käytännössä toimii Tourujoki, joka on Pohjois-Jyväskylän järvistä (Tuomiojärvi ja Palokkajärvi) Jyväsjärveen virtaava pienehkö joki.

7. Tourujoki virtaa lehtomaisessa rotkossa.

8. Osa rotkoa on luonnonsuojelualuetta, jossa kulkee pieni luontopolku.

9. Tourojoen itäpuolella aikanaan rakennettiin Lohikosken eli Kankaan paperitehdas. Tehdas oli yksi Suomen ensimmäisistä puukuitua käyttäviä paperitehtaista, ja se perustettiin vuonna 1872. Tehdas oli pitkään tappiollinen, ja monta omistajaa vaihtui ennen kuin vuonna 1904 sen johtoon nousi Gösta Serlachius (1876-1942), Mäntän kuuluisan tehtailijan G. A. Serlachiuksen veljenpoika ja myöhemmin seuraaja. Vuoteen 1927 mennessä G. A. Serlachius Oy omisti tehtaan kokonaan. 1980-luvulla tehdas oli Suomen kolmanneksi suurin hienopaperin valmistaja. Vuonna 2009 M-real (G. A. Serlachius Oy:n perijä, nykyään Metsä Board) kuitenkin myi tehtaan eteläafrikkalaiselle Sappi-yhtiölle, joka lopetti Kankaan tehtaan seuraavana vuonna. (Samaan kauppaan kuului Lohjan Kirkniemen tehdas, joka on edelleen toiminnassa.)

Valtaosa tehtaasta purettiin vuoden 2018 mennessä, ja alueelle rakennetaan uusi asuinalue (kuvat ovat vuodelta 2020; en tiedä tarkkaan, onko se jo valmistunut kokonaan). Muutama arvokas rakennuskohde luonnollisesti säilytettiin.

10. Remonttia.

11. Ja uudisrakentamista.

12. Tehtaalla oli oma pikkuinen 1940-luvulla rakennettu vesivoimalaitos, vain 620 kW teholla.

13. Sähkötuotanto lopetettiin 2015, mutta voimalaitosta vielä käytetään Palokkajärven säännöstelyyn. Palokkajärvi ja Tuomiojärvi ovat keskisuuria järviä, yhteensä noin 5.5 km² pinta-alaltaan. Ne eivät kuitenkaan kuulu mihinkään suureen vesireittiin.

14. Pieni tehdaskanava.

15. En tiedä, mikä tämä on.

16. Tourujoen varrella kulkee myös Nelostie pohjoiseen. Sen Jyväskylä-Oulu etappi Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan kautta on 330 km pitkä, erittäin tylsä ja vilkkaasti liikennöity. Alkuosa Jyväskylästä Äänekoskelle on ollut erityisesti ongelmallinen, mutta vuonna 2021 tämän moottoritien 16 km pitkä jatke Jyväskylästä pohjoiseen valmistui ja helpotti tilannetta huomattavasti.

17. Jyväskylä on suuri kaupunki, ja siellä tietenkin on jonkin verran lähiöitä. Tourujoelta ja paperitehtaalta itään on Seppälän entinen teollisuusalue, ja sitten Pupuhuhdan lähiö, joka tosin lienee kaupungin pahamaineisin.

18. Pupu-paikkanimet on Suomessa harvinaisia. Nimensä mukaan Pupuhuhdassa on melko ruma Pupumuori-patsas, joka sijaitsi alun perin paikallisen koulun pihalla. Koulu kuitenkin suljettiin ja purettiin 2019, ja paikalla rakennetaan puisto; ylipäätään Pupuhuhtaa pyritään kehittämään. Kuten monissa muissa pahamaineisissa kaupunginosissa, itse paikalliset sanovat, että täällä ei ole läheskään niin vaarallista ja rauhatonta, kuin kaikki ajattelevat.

19. Alueen palvelut.

20. Neuvostoliitossa syntyneenä ihmisenä en pidä Suomen lähiöitä erityisen rumina. Niissä on aikakin runsaasti vihreää ja pysäköintitilaa, ja asuntojen pohjaratkaisut ovat yleensä parempia, kuin uusissa kerrostaloissa.

21. Huhtasuon kauppakeskus. Pupuhuhta kuuluu Huhtasuon alueeseen.

22. Huhtasuon kirkko ei ehkä ole paras kirkkoarkkitehtuurin esimerkki. Vuonna 1986 valmistunut kirkko suljettiin 2018 sisäilmaongelmien vuoksi, ja nyt purkua suunnitellaan.

23. Vaajakoski kuului Jyväskylän maalaiskuntaan vuoteen 2008, ja nykyäänkin on aivan kaupungin itälaidalta, 7 km keskustasta itään. Vaajakoski on teollisuustaajama; kuvassa on entinen Pandan makeistehdas. Pandan perusti 1920 ja pitkään omisti SOK, mutta vuonna 1995 se myytiin norjalaisille. Vanhat tehdasrakennukset ovat purettu, vain vuoden 1929 suojellut osat ovat jäljellä.

24. Mutta Pandan tuotteet valmistetaan vielä Vaajakoskella, uudessa tehdasrakennuksessa. Vaajakoskella oli monta muuta tehdasta, mm. tulitikkutehdas, naulatehdas, margariinitehdas; ne kaikki omisti SOK. Vanhoista tehtaista makeistehtaan ohella vain huonekalutehdas on edelleen toiminnassa, vaikka vanhat tilat nykyään tietenkin vuokrataan pienteollisuudelle ja muille yrityksille.

25. Jyväskylästä etelään kulkeva moottoritie päättyy jo Vaajakoskella, ja sen jatke on jopa valtakunnallisesti merkittävä pullonkaula, jossa neljä valtatietä on linjattu saman tiepätkän kautta, 50 kilometrin tunnissa nopeusrajoituksella. Onneksi pätkä on melko lyhyt, ja uusi moottoritie on jo suunniteltu, ja sitä aiotaan rakentaa 2020-luvulla.

26. Vaajakoskella myös päättyy Keiteleen kanava, joka on noin 45 km pitkä, ja jossa on viisi sulkua, joista Vaajakosken sulkukanava on viimeinen. Kanava yhdistää Keski-Suomen koilliskulmassa ja Pohjois-Savossa sijaitsevan Keiteleen vesistön Päijänteeseen. Keiteleen rannoilla ei ole suuria asutuskeskuksia, mutta kanava käytettiin uittoon. Tosin kanava valmistui varsin myöhässä, vasta vuonna 1994, jolloin uitto Suomessa oli jo laskusuunnassa; ennen sitä tukit siirrettiin ns. rautakanavaa pitkin, eli rautateitse Keiteleen Suolahdelta Päijänteen Keljonlahteen. Varsinaisessa kanavassa uitto loppui 2002, minkä jälkeen sitä käytetään vain huviveneliikenteessä.

Mielenkiintoista on, että kanavan rakensi Venäjä, joka tällä tavalla osittain tasapainotti bilateraalisen kaupan ajoista jäljellä olevan velan. Suluissa on havaittavissa 1990-luvun Venäjän arkkitehtuurille tyypillisiä piirteitä.

27. Entisen kosken kohdalla on myös kaksi vesivoimalaitosta. Vanha voimalaitos on rakennettu vuonna 1920, ja sen teho oli vain 368 kW. Voimalaitoksen rakennus toimii nykyään tapahtumien järjestämispaikkana; sähkötuotanto on lopetettu.

28. Uusi voimalaitos rakennettiin 1984. Sen teho onkin suhteellisen vähäistä (3.5 MW). Voimalaitosten välillä on Naissaari, jolla on kahvila ja kesäteatteri.

29. Kuokkalan kaupunginosa, Lutakon niemeltä kuvattuna. Kuokkala oli hiljainen pientaloalue ennen Kuokkalan sillan valmistumista 1989; vuoteen 1965 saakka se kuului Jyväskylän maalaiskuntaan. Nykyään se on kerrostalovaltainen asuinalue.

30. Kuokkalan tori.

31. Uudet kerrostalot.

32. Kuokkalan rannan kerrostalot.

33. Lutakko ja Kuokkalan silta samalta paikalta nähtynä.

34. Siirtolapuutarha Kuokkalan lähellä.

35. Äijälänsalmi, joka yhdistää Jyväsjärven ja Päijänteen. Kuten kerroin viime postauksessa, alun perin se oli joki, joka ruopattiin jo 1850-luvulla.

36. Ylistönrinne Jyväsjärven länsipäässä on Jyväskylän yliopiston toisen kampuksen paikka.

37. Hyöky-patsas kampuksen edessä.

38. Kiven rantaraitilla Ylistönrinteen lähellä.

39. Järven toisella puolella, lähimpänä keskustaa, on Mattilanniemen kampus.

40. Niin Mattilanniemen kuin Ylistörinteen kampukset ovat uudenaikaisia, ja silmiinpistävä kohteita niissä ei ole.

41. Mattilanniemellä sijaitsevat myös Kielon toimistotilat, joissa on muutaman suuren teknologiayhtiön toimipaikat.

42. Ravintola Jyväsjärven rannalla.

43. Keljo on yksi paikoista, joissa Jyväskylä ulottuu varsinaisen Päijänteen rannoille.

44. Siellä on esimerkiksi Keljonkeskuksena tunnettu kaupallinen keskittymä. Muita samanlaisia paikkoja Jyväskylässä on Seppälä idässä ja Palokka pohjoisessa.

45. Päijänteen Keljonlahti lokakuussa.

46.

47. Keljonlahden voimalaitos (370 MW, puu ja turve), rakennettu 2010. Tällä paikalla myös aikanaan toimi Keiteleen-Päijänteen "rautakanavan" tukkien pudotuspaikka.

48. Keljon kautta kulkee rautatie etelään eli Jämsän, Tampereen ja Helsingin suuntaan. Kuvassa on lyhyt pätkä kahden tunnelin (Keljonkangas I ja Keljonkangas II) välillä. Koko Jämsä-Jyväskylä rataosa on erittäin mäkinen, mikä on syy, miksi se pystyttiin rakentamaan vasta 1978. Ennen sitä Helsingistä Jyväskylään saavuttiin Haapamäen kautta; tuo reitti oli 36 km pidempi, ja nopeusrajoituksetkin olivat matalampia. Nykyisellä rataosalla 53 km matkalla on 8 tunnelia, jonka yhteispituus on 9.5 km. Yksi niistä, Lahdenvuoren tunneli, oli pitkään maamme pisin (4293 m) ennen pääkaupunkiseudun Vuosaaren ja Kehäradan tunnelien valmistumista 2000-2010-luvulla.

49. Keski-Suomen sairaala Nova sijaitsee kaupungin länsipuolella, Rautpohjan teollisuusalueen lähellä. Tämä uusi valtava sairaala valmistui 2021 (kuva on vuodelta 2020), ja se maksoi 554 miljoonaa euroa, mikä ylitti reilusti kaikki kustannusarviot. Minusta rakennus näyttää enemmän joltakin puolustusministeriöltä kuin sairaalalta.

50. Vanhan sairaalan alue, jossa on myös muutama kerrostalo.

51. Keltinmäen lähiö kaupungin länsilaidalla.

52. Keltinmäen kirkko.

53. Keltinmäen Sirius-pizzeria paistaa parasta pizzaa, jota olen koskaan maistanut.

54. Jyväskylän luontokohteissa emme varsinaisesti käy tällä kertaa, mutta Keltinmäessä asunut tyttöystäväni sanoo, että Kolmisoppisen uimaranta korvessa kaupungin länsipuolella onkin koko Suomen paras uimaranta.

55. Savelan alue.

56. Savelan kautta kävellään Kortepohjaan, jossa sijaitsee suuri osa Jyväskylän opiskelija-asunnoista. Tämäkin on lähiömäinen alue, rakennettu 1960- ja 1970-luvulla.

57. Rentukka-aukio, Kortepohjan ylioppilaskylän keskusta.

58. Ylioppilaskylässä.

59. Tuomiojärven ranta Kortepohjassa. Taustalla on Viitaniemen asuinalue.

60. Viitaniemeltä järven takana näkyy Laajavuori, joka on noin 233 m korkea vuori (noin 140 m järvenpinnasta) ja hiihtokeskus aivan kaupungin sisällä. Kuten sanoin jo, tämä on hyvin mäkinen seutu.

Ja tässä kaikki Jyväskylästä, tai ainakin Jyväskylän keskustaajamasta. Säynätsalossa ja Korpilahdella toivottavasti vieraillaan tulevaisuudessa — samalla kuin muissa paikoissa Päijänteen rannoilla.

Julkaistu: